ABC on ensimmäinen assosiaatio, jonka lukemaan opettelevat lapset sisäistävät oppimisen ensiaskeleilla. Se on myös junioritoimintaa kuvaava kirjainsarja, joka kapuaa aakkosten alkuportaita ravun lailla taaksepäin. Tällä kertaa en halua kirjoittaa kuitenkaan Granin junioritoiminnasta enkä didaktiikasta eli opettamisen opista, vaan haluan haastatella seuramme junioripäällikköä Tuomas Valosaarta rullakiekosta. Kirjainsarjalle pysyn kuitenkin uskollisena, ja niinpä valitsen paikaksi Kauniaisten ABC -myymälän.
Vaikka "Tutu" on tuttuakin tutumpi kasvo jäähallissamme, harva meistä tietää, että vuodesta 2005 saakka hän on pelannut rullakiekon SM-sarjaa sekä kuulunut vuodesta 2007 asti rullakiekon maajoukkueeseen. Näin MM-hopeamitalisti tilittää tuntojaan rullakiekosta.
- Ensikosketus rullakiekkoon tapahtui joskus D-junnu ikäisenä. Juha Ebelingin kanssa mentiin pelaamaan rullakiekkoa Kaapelitehtaan skeittiparkin kaukaloon ja siitä innostus sitten lähti. Graniin villitys levisi vallan nopeasti, ja kun Olli Palonen ryhtyi valmentajaksi rullakiekonkin puolelle, pelattiin talvella jääkiekkoa ja kesällä rullakiekkoa. Voitimme Ollin johdolla pari Suomen mestaruuttakin.
- Juniorivuosien jälkeen halusimme edelleen pelata. Ollin pojan Joni Palosen kanssa olimme aktiivisia ja keräsimme harrasteporukan rullakiekon pariin. Tuolla porukalla pelasimme joko II tai I divisioonaa. Tuntuma tähän todella mukavaan lajiin säilyi koko ajan, ja kesällä 2005 pääsin sitten pelamaan Granin joukkueeseen SM-liigaa. 2007 pääsin Nemo Nokkosmäen valmentamaan maajoukkueseen, ja samana vuonna Saksan maailmanmestaruuskisoissa voitimme hopeamitalin.
Kuluvaa kautta "Tutu" kommentoi näin:
- Olen pelannut jääkiekkoa aktiivisesti 18 vuotta. Kuluneella kaudella en ehtinyt omien työkiireiden takia pelaamaan täyspainoisesti. Junioritoiminnan kehittäminen Granissa on tärkein tehtäväni ja työnkuvani, jolle haluan uhrata paljon aikaa. Huomaan nyt selvästi, että oma pelaamattomuus jääkiekon puolella näkyy selvästi rullakiekossa eli suomeksi sanottuna en ole tyytyväinen omiin pelisuorituksiin. Kun kyseessä on kiekkokontrollia vaativa peli, jossa pelinäkemys on kaiken A ja O, on pelituntumalla tärkeä merkitys lajin kannalta.
Ketkä ovat sitten tärkeät taustavaikuttajat rullakiekon puolella?
- Kiitoksen koura täytyy ojentaa Ollin lisäksi monivuotiselle joukkueenjohtaja Timo Vähäjylkälle sekä valmentajallemme Kaukokarin Mikolle. Vaikka pelaamme SM-tasolla, menemme otteluihin omilla autoillamme, ja kuten monet tietävät kotiareenamme ei ole tuttu ja turvallinen Kauniaisten jäähalli. Tänä vuonna pelaamme kotiottelumme Tikkurilassa. Toivon, että halliremontti saataisiin mahdollisimman nopeasti toteutettua, jotta rullakiekon pelaaminen Kauniaisissa olisi mahdollista.
Millaisesta pelistä rullakiekossa sitten on kysymys?
- Peliaika on 4 x 12 minuuttia, jäähyt ovat 1,5 minuutin mittaisia, maalintekotilanteita otteluissa syntyy huomattavasti enemmän kuin jääkiekon puolella eli maalivahdin osuus otteluissa korostuu. Kenttäpelaajia on neljä vastaan neljä. Laji pitää sisällään niin sanotun keskiviivan paitsion eli kiekkoa ei saa syöttää omalta puolustusalueelta hyökkäysalueelle vaan pelaajan on kuljetettava se keskiviivan yli. Varusteet ovat hyvin samantapaiset kuin jääkiekossakin. Kaulasuojusta ei tarvita ja housut ovat pitkänmalliset. Kitka rullakiekkoalustalla on huomattavasti suurempi kuin jäällä, joten liikeradat eivät ole niin kulmikkaita kuin jääkiekossa. Tämä laji on kuitenkin loistava kesäharjoittelumuoto jääkiekkoilijoille, koska se on aivan valtavan hauskaa ja kehittää pelinlukutaitoa olemassaolollaan. Taklaaminen lajissa on kielletty, joten loukkaantumisia sattuu huomattavasti vähemmän kuin jääkiekon puolella. Totta kai pieniä haavereita sattuu, kuten nenävarteni kaksi tikkiä Turun tuomisena osoittavat. (kiekko osui lämmittelyssä nenänvarteen)
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
- Haluan edelleen pelata. Täytyy katsastaa, mahdunko enää ensi kaudella rinkiin, koska jääkiekolle talvella ei jää kovin paljon aikaa työkiireiden takia. Heinäkuussa pidän pari viikkoa kesälomaa ja suuntaan Kemiön mökille kalastelemaan perheen kanssa. Heinäkuun viimeisellä viikolla alkaakin sitten valmistautuminen uuteen kauteen, joten ylimääräistä luppoaikaa ei kovin paljon jää. Rullakiekon osalta sarja on pelattu loppuun juhannusviikolla ja uskon, että palkintokaappia koristaa kauden jälkeen SM-mitali. Väristä en vielä tiedä, mutta mestaruutta lähdemme hakemaan.
Toivon, että tämä laji saavuttaisi suuremman suosion. Katsojamäärät otteluissa ovat maaseutupitäjiä lukuun ottamatta pieniä. Aika näyttää, leviääkö laji suuremman massan urheilukulttuurimuodoksi. Maaleja ja hektisiä tilanteitä rullakiekko-otteluista ei ainakaan tule puuttumaan.
Sanaparit ja Tuomas Valosaari:
jääkiekko vai rullakiekko: - jääkiekko talvella ja rullakiekko kesällä